Hyvinvoiva mieli
Oletko pyöritellyt mielessäsi vaikkapa tällaisia kysymyksiä? Mielenterveyteen, päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvissä asioissa Nuorten talolla sinua jeesaavat Jyväskylän nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimin työntekijät.
Jos omaan hyvinvointiin, jännittämiseen ja arkeen liittyvät teemat mietityttävät, voit saada pitempiaikaista tukea Onni-työntekijältä.
Miten mielenterveyden ongelmat määritellään?
Mieli kuormittuu vaikeissa elämänvaiheissa ja silloin voi esiintyä henkistä pahoinvointia, joka on aivan normaalia.
Häiritsevätkö mieliala, tunteet, ajatukset tai oma käytöksesi arkeasi, toimintakykyäsi tai ihmissuhteita? Kyseessä voi olla mielenterveyden häiriö.
Mielenterveyden ongelmat voivat tarkoittaa diagnosoitavissa olevia mielenterveyden häiriöitä tai lievempiä mielenterveyden horjumisia. Jos huomaat negatiivisia muutoksia mielialassasi ja ajatuksissasi, kannattaa jutella ammattilaisen kanssa mahdollisimman pian.
Miten voisin itse parantaa mielen hyvinvointia?
Ensimmäisenä kannattaa kiinnittää huomiota perusasioihin: nukutko riittävästi, syötkö säännöllisesti ja monipuolisesti, liikutko ja saatko raitista ilmaa, onko sinulla hyviä sosiaalisia suhteita tai ehditkö tehdä itsellesi mieluisia asioita?
Voit ottaa avuksi esimerkiksi Mielenterveyden käden ja miettiä, kaipaatko johonkin osa-alueeseen muutosta. Pohdi ensin, mikä on pienin mahdollinen teko, jonka voisit toteuttaa muutoksen edistämiseksi. Päätä sen jälkeen, milloin aiot tehdä tämän asian ja mitä tarvitset sen toteuttamiseksi.
Lisäämällä arkeesi itsemyötätuntoa, armollisuutta ja itsestä huolehtimisen tekoja, olet jo hyvällä alulla mielenterveyden vahvistamisessa.
Mitä on itsemyötätunto?
Itsemyötätunto on taito, jota voit harjoitella läpi elämän. Se on kykyä huomata oma hankala olo, suhtautua omiin tuntemuksiin sallivasti sekä päätös olla itsesi puolella ja lohduttaa.
Arjessa itsemyötätunto voi näkyä esimerkiksi kannustavana ja ystävällisenä puheena itselle haastavassa tilanteessa. Kun opettelet lempeää asennetta itseäsi kohtaan, uskallat rohkeammin kokeilla uusia asioita, kestät paremmin vastoinkäymisiä ja selviät pettymyksistä.
Itsemyötätunnon taito lisää tyytyväisyyttä omaan elämään sekä sinnikkyyttä kohdata omat virheet ja oppia niistä. Voit aloittaa kehittämään taitoa esimerkiksi pohtimalla, missä tilanteissa olisit voinut olla myötätuntoisempi itseäsi kohtaan ja miten hyvä ystävä olisi kannustanut sinua siinä hetkessä.
Olenko normaali?
On täysin normaalia pohtia, onko normaali. Mikä on normaalia, vaihtelee sen mukaan, keneltä asiaa kysytään ja missä kulttuurissa tai sosiaalisissa ryhmissä ollaan. Yhteiskunnassa ja yhteisöissä muodostuu aina erilaisia normeja eli sääntöjä, miten tulisi elää ja millaisia asioita tulisi tehdä. Hyvin harva elää täysin normien mukaan.
Ei siis ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla "normaali". Me kaikki olemme jonkun toisen määritelmän mukaan epänormaaleja ja se on ihan ok. Muista että maailmassa on vain yksi sinä, joten keskity arvostamaan omaa ainutlaatuisuuttasi ja löytämään omat vahvuudet.
Jännittäminen haittaa arkea, mitä teen?
Lähes kaikki ihmiset jännittävät erilaisia tilanteita. Jännittäminen on täysin normaali tunnereaktio, joka parhaimmillaan auttaa meitä suoriutumaan paremmin esimerkiksi esiintymistilanteissa.
Jos jännität erityisesti sosiaalisissa tilanteissa tai paikoissa missä on muita ihmisiä, kuten kauppakeskuksessa tai ravintoloissa, saatat kärsiä sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä. Tämä voi näkyä arjessasi jännittävien tilanteiden välttelynä tai voimakkaina kehoreaktioina, kuten päänsärkynä tai vatsavaivoina. Pitemmän päälle välttely ja kieltäminen lisäävät jännittämistä ja saatat ruveta ajattelemaan itsestäsi negatiiviseen sävyyn.
Jos koet, että jännittäminen rajoittaa arkeasi ja on hyvin voimakasta, siihen kannattaa hankkia apua. Meillä Nuorten talolla pyörii kevät- ja syyskaudella Jännittäjäryhmä, jonka tarkoituksena on oppia uusia taitoja ja turvallisesti altistaa itseään samanmielisessä ryhmässä.
Miten voin helpottaa yksinäisyyttä?
Voit helpottaa hetkittäistä yksinäisyyden tunnetta tapaamalla läheisiä ja kavereita. Jos näkeminen ei onnistu, voi viestittely tai puhelut helpottaa oloa.
Jos koet, ettei sinulla ole oikein ketään kehen olla yhteydessä, voi juttuseuraa etsiä esimerkiksi erilaisista verkkoyhteisöistä. Samanhenkisiä ihmisiä ja uusia kavereita voi löytyä erilaisista ryhmistä ja harrastuksista. Vinkkejä vapaalle –osiossa kerrotaan näistä lisää.
Eri ystävätoimintojen ja kaverihaun kautta voi myös löytyä itselle mieluisaa seuraa:
Yksinäisyyden kokeminen on hyvin yleistä eikä sitä tarvitse hävetä. Saatat kokea itsesi yksinäiseksi, vaikka sinulla oli kumppani ja/tai kavereita. Jos olet ollut yksinäinen jo pitkään, voi tilanteen muuttaminen tuntua vaikealta, mutta se on kuitenkin mahdollista. Tietoa ja työkaluja yksinäisuuden vähentämiseen:
Mitä on vähemmistöstressi?
Vähemmistöstressiä kokevat eri vähemmistöihin kuuluvat ihmiset, joilla on kokemuksia tai pelkoa syrjinnästä tai rasismista. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, etnisiin ja ihonvärinsä puolesta vähemmistöihin kuuluvat ja vammaiset saavat helposti muistutuksia ympäristöltä siitä, että he ovat erilaisia.
Vähemmistöstressin kokeminen ei tarkoita sitä, että sinussa yksilönä olisi mitään vikaa tai korjattavaa, mutta sen kokeminen voi vaikuttaa mielialaan ja hyvinvointiin. Näistä tuntemuksista kannattaa keskustella luotettavan läheisen tai ammattilaisen kanssa.